Lumoavan kaunis Hailuoto on yksi kotimaan kiehtovimpia matkakohteita

Hailuoto on monelle hieman tuntemattomampi kotimaan matkakohde, mutta ehdottomasti vierailun arvoinen. Tämä Suomen neljänneksi suurin saari sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Oulusta on useimmiten hiljainen ja seesteinen, vaikka saari on täynnä kauniita rantoja ja uskomattomia ulkoilumahdollisuuksia. Hailuoto koostui ennen useammasta pienestä saaresta, mutta saari kohoaa vuosittain merenpinnasta noin 9mm. Vähitellen saaret ovat yhdistyneet yhdeksi.

Kerran vuodessa saaressa järjestetään Bättre Folk – festivaalit, jolloin paikalle kertyy muutama tuhat ihmistä kerralla. Muina aikoina et välttämättä edes törmää muihin vierailijoihin Tässä piileekin osa Hailuodon viehätyksestä, sillä täällä pääset edelleen kokemaan jotain aitoa ja mieleenpainuvaa. Hailuoto toimii hyvin päiväretkikohteena, mutta saarella on myös useita viehättäviä yöpymismahdollisuuksia.

Vuosisatoja vanhat kalastusperinteet

Hailuoto on kalastajien valtakunta ja kalastus on ollut saarelaisten pääelinkeno aina 1500-luvulta lähtien. Vaikka ammattikalastajien määrä on pudonnut merkittävästi ja perinteinen talvinen nuottakalastuskin lopetettiin jo 1970-luvulla, on Hailuodolla edelleen runsaasti erilaiia kalasaunoja, kalamajoja ja ranta-aittoja. Rannalla sijaitsevat myös kalasatama ja kalahalli, jotka ovat noin 20 kalastajan yhteiskäytössä. Jos kalat kiinnostavat, kannattaa Hailuotoon suunnata lokakuussa perinteisille siikamarkkinoille.

Saarella voi törmätä kalastajien lisäksi myös kummituksiin

Hailuotoon liittyy runsaasti erilaisia kummitustarinoita, eikä ihme, sillä saarta paiskovat syksyisin kovat myrskyt, jotka ovat aikojen saatossa vaatineet useiden merimiesten hengen. Hailuodon itäisin niemi Santonen on tarun mukaan kalastajille usein ilmestyneen kummituksen. fru Farestinan hallussa, samoin kun niemen vesialueet. Alueella on majoituskäyttöön soveltuva autiotupa, jota pitää yllä Hailuodon kunta. Mikäli kummitukset eivät pelota, on yöpyminen autiotuvassa hauska kokemus.

Marjaniemen majakka uhmaa myrskysäitä

Yksi Hailuodon suosituimmista nähtävyyksistä on Marjaniemen majakka, jossa vierailee vuosittain noin 800 turistia. Majakkaan kannattaa olla yhteydessä etukäteen vierailumahdollisuudesta, sillä muuten se on avoinna vain heinäkuussa ja silloin vain kello 12-14. Etukäteen sopimalla saa kuitenkin opastetun kierroksen ja pääsee vierailemaan majakan huipulla, kiivettyään ensin vaikuttavat 110 porrasta. Majakka on valmistunut vuonna 1770, aluksi puisena versiona. Myrskyt riepottelivat puista rakennusta ja vuosien varrella se vähitellen rapistuin. Vihdoin vuonna 1872 tilalle saatiin valomajakka, jonka valo toimi naurisöljyn avulla. Vuodesta 1908 majakan valoa on ylläpitänyt kaasu ja viimeiset 60 vuotta valo on toiminut automaattisesti. Vaikka paikalla ei enää majakanvartijaa tai luotseja vakituisesti asukaan, on Marjaniemi edelleen Perämeren luotsiaseman toinen tukiasema.

Saaristoluonto kiehtoo monipuolisuudellaan

Majakalta lähtee helppokulkuinen lankkupolku ja useita kiinnostavia metsäpolkuja, joita pitkin kuljeskelemalla voi tutustua Hailuodon luontoon. Samalla voi kerätä mukaansa sieniä ja marjoja tai vain kävellä pitkin loputonta, silkkistä hiekkarantaa.

Saaressa on kesäaikaankin usein melko viileää, ellei kohdalle satu todella aurinkoinen päivä. Hellepäivänä meri ja hiekkarannat peittoavat kyllä paremmankin etelänloman. Viileämpinä iltoina rannalle voi ottaa mukaan viltin, kuunnella lokkien kirkunaa ja katsella, kun meri rauhoittuu iltaa kohden.

Tikkuripaidasta tunnistaa hailuotolaisen

Hailuotolainen erikoisuus on mm. villapaita, jota kutsutaan tikkuriksi. Näitä villapaitoja on Hailuodossa kudottu 1800-luvun alusta alkaen. Villapaita valmistetaan käsin kutomalla sukkapuikoilla ja materiaalina toimii värjäämätön suomenlampaan villa. Paidan yläosassa on koristeena helmineuloksena kudottu neliö, jota kutsutaan nimellä västäräkki. Nämä paidat ovat ominaisia ainoastaan Hailuodolle ja niistä on jäljitetty maailmalle kadonneita merimiehiä.

Sanotaan, että kalastajien vaimot pystyivät tunnistamaan itse kutomansa paidan ja tämän perusteella on tunnistettu esimerkiksi merelle hukkuneen henkilöllisyys. Tikkuri-paita on löydetty historian varrella Amerikasta asti, jolloin toisella mantereella menehtynyt merimies tunnistettiin hailuotolaiseksi.